Niin onnellinen!

Shoppailua

Tänään nukuttiin pitkään. Vapaa ja shoppailupäivä. Loput tuliaiset niin itselle kun muillekin. Itelle tietysti eniten :P Löysin super mageen mekon. Mut se oli liian iso. Tietysti. Toisinaan on äärettömän huono olla näin pieni. Olis ollu muutamat farkutkin, mut niitäkään ei ollu kokoa. Jeij. Löysin mä sit onneks sopivanki kokoset farkut. 

Oli kiva kävellä tuol kaduilla, ku ensin paistaa aurinko ihan täysillä, ja sit seuraavaks kolmen sekunnin sisään tulee hirvee kaatosade. Kivaa. Onneks ei noi kuurot myöskään pitkään kestäny. Eli ei ihan edes kastuttu. Hirveesti ainakaan. 

TÄYDELLISTÄ!!

Itselle tuliaisten ostaminen on kaikkein kivointa. Varsinkin sillon, ku on kuolannu jotain tiettyä jo kolmatta viikkoa. Eli voitte ehkä jo arvata mitä tarkotan. Ne vaan on niin täydelliset! Niin kauniit! Niin turkoosit! Pitkät, muttei liian. Korkeet, muttei kovin. Ei siis mitkään lastenkorot kuitenkaan. Korot on upeesti kuvioitu. Ihanasti timangeja, joten ne on blingblingit <3 Istuu täydellisesti, ja on äärettömän hyvät kävellä. Eli siis ostin ne turkoosit saappaat, josta tuli paha, paha mieli ekalla viikolla. Pakko oli. Ne vaan huus ja huus joka kerta ku kaupan ohi kulki, että "osta, osta, osta, älä vaan kävele ohi!" Joten pakkohan ne oli sitten käydä pelastamassa täältä sateen keskeltä Suomeen. Ja nyt mä olen hyvin, hyvin onnellinen :)

Täydelliset, eikö?

Mun matkalaukussa ei melkein mitään muuta olekkaan ku kenkiä. Mut eihän se väärin ole? Eihän?! 

Ps. Linda hukkas eilen puhelimensa. Ei olla ihan varmoja mitä sille sitten loppujen lopuks tapahtu, mut nyt sitä ei enää ole.

Mikä päivä nyt on?

Maanantai

Oli tapahtumaton päivä. Oltiin Lindan kanssa pesemässä pyykkiä ja juoruumassa. Käytiin me kaupassakin, mut ei mitään sen ihmeellisempää. Sää oli aika jees. Suht lämmin.

Tiistai

Oli tapahtumaton päivä. Löhöttiin, Linda nukku melkein koko päivän. Mä katoin telkkaria ja datailin. Käytiin me kaupassakin.

Keskiviikko

Tänään joutu sit herää kukonlaulun aikaan ylös. Tai siis en mä heränny. Lähettiin sinne mikä-lie-energia-hökötys-juttu-olikaan. Matkaan meni kaks tuntia junalla ja metroilla. Koko porukka oikeestaan jumitti sen koko matkan. Hiljasta. Unista. 

Kun viimiselle metroasemalle päästiin, jouduttiin venaa jotain maikkaa yli vartti. Tosi kiva. Oli kylmä ja väsytti. Erittäin mukava yhdistelmä siis. Onneks se sit lopulta tuli, ja päästiin lämpimään sisälle. Mut voi jestas ku oli tylsää! Ei oo pitkään aikaan käyny aika niin pitkäks ku tuol! Ei niinku pätkääkään vois kiinnostaa mikään sähkötunneleiden rakentaminen ja sähköverkoston uusiminen. Miten se liittyy autoihin? Tähän olis voinu tehdä parannuksen, ja viedä autoilijat vaikka jonneki automuseoon tai jonneki mikä edes etäisesti liittyy autoihin. No ei sen puoliin. Eipä noita raksasiakaan kovasti kiinnostanut. Jannu ei oikein osannu edes esiintyä mielenkiintosesti. Esittelyn kohokohta oli, ku päästiin kurkkaamaan missä se tunneli menee. En meinannu kyl päästä lähellekään ensin, ennen ku nostin metelin. Ensin Arttu kiilas, ja sit ku se tuli pois, ni Tapio. Jeij. Voitte vaan kuvitella ku tää akka päästi taas rupikonnia suustaan. Ei onneks niin hienosti ku osaan, muutaman vaan. Sit pääsin lähelle :) Kiitos! 

Sit lähettiin takasin Romfordiin. Asemalla joukko hajaantu. Me lähettiin Lindan kanssa hakee Fish & Chipsit, ku Linda ei ollu vielä päässy maistaa. Voi jestas minkä kokoset annokset! Ja niistä sai vielä isommat jos tahto. Ranet oli ihan jees tälläkin kertaa, mut se kala ei uppoo. Liian rasvanen eikä maistu miltään. Pistää suuhun, ni se hajoaa sinne samantien, eikä tarvii pureskella. Ihanaa. Tai sit ei. No, otin kuvanki tottakai siitä. Söin kuitenki niin paljon, että mahaan sattu. Joten päikkärit oli kohdallaan. Piti lähtee ostoksille, mut päikkärit venähti. En ollu yksin syyllinen! Linda oli oikeestaan melkein pahempi :P Mut nyt aateltiin lähtee käymään kaupas. Huomen ostoksille :) Jatketaan taas sitte :)

Matkaoppaana

Lontoo

Tänään piti nähä Emppaa, mut se on vähän kipiä, ni ei sit nähtykään. Uus yritys tiistaina. Mut lähettiin kuitenki porukalla Lontooseen pyörimään. Ite taas toimin oppaana. Mentiin junalla Liverpooliin, sieltä keltasella central linjalla, öö, en muista, ja sieltä sit sinisellä piccadillyllä Green parkkiin. Sieltä käveltiin Buckinham Palacelle, oltiin turisteja, jatkettiin matkaa. Tultiin sitte Trafakgar Squarelle, ja oltiin vähän lisää turisteja. Käytiin "piknikillä" siinä Big Benin vieressä ku on se joku tönö. En muista sitäkään :D Mut kuiteni. Vähän katteltiin maisemia, eli siis autoja. Ihan super magee pinkki limo! Haluun semmosen kans! Sit Porscheja oli enemmän ku laki sallii, eli siis liikaa. Mut pari hienoaki autoa näky. Mm. Lotus, Aston Martini ja punanen Ferrari. Jatkettiin sitte matkaa kohti Tower Bridgeä. Kävellen. Oli kiva ilma, aurinko paisto ja oli lämmin. Kiva kävellä Thamesia pitkin :) Olihan se Thames? :D 

London Bidge

Tower Bridge

Käveltiin ja käveltiin, vähän kuvattiin ja katteltiin. Matka oli vähän pitkä, ja lopulta jäi vähän kesken, ku eivät kaverit jaksaneet. Olisivat sit sanoneet, ku kysyin, että mennäänkö metrolla vai kävelläänkö. Ei tullu vastausta, joten käveltiin. Ei siis päästy ihan sillalle asti. Päästiin London Bridgelle, ja sit luovutettiin. Saatiin kuvat kuitenki. Jatkettiin matkaa metrolla kohti Romfordia ja hotellia. Nyt olis pojat sitte lähössä leffaan, mut tytöt ei jaksa. 

Voi räkä. Tai siis voihan Ruotsi.

Löhöööö

No, tänään sit oli vähän hiljasempi päivä. Pojat kävi koputtelemas oveen vähän väliä, Linda nukku koko päivä, enkä mäkään sängystä ylös päässy. Välillä vähän koneella ja sillai. Löysäilypäivä. 

Ja tietenki Suomi meni sitten hävii Ruotsille. Tottakai. No, eipähän tarvii huomenna lentää Suomeen sitte juhlimaan. Säästyy neki edes-takasin-lennon rahat :P Nyt katellaan euroviisuja. Jeij. Taas samaa vanhaa mitä aina ennenkin. Ei niin järin hyvää musiikkia, mut ihan nättejä mekkoja :) Tuulikone ja vähän pyrotekniikkaa. Niinku joka vuosi. Aina tosin vaan enemmän. Vähän jännempi vaan kattoo englannin kielisellä selostuksella :D

Viiminen päivä :/

Nyyyh!

Dean ja Miikka

Aamu alko aika karusti, ku tajuttiin, et tänään on oikeesti vika päivä Fordilla. Julmaa. Siel on viihtyny niin hyvin ja siel on kivaa. Vaikka ei ehtään niin paljoa tehdä kun Suomessa, aika kuluu hyvin nopeesti. Hups vaan, ja päivä on ohi. Ja vaikka aamulla ei huvittais yhtään nousta sängystä ylös, niin sen tekee kuitenkin ihan mielellään, ku tietää mitä päivä tuo tullessaan. Ja kaikki ne, jotka mut tuntee, tietää, että se sängystä ylös pääseminen kukonlaulun aikaan (eli siis ennen klo 12) on hyvin hankalaa. Turhauttavaa. Kamalaa. Tuskaa. Sänky tuntuu niin maailman parhaalta paikalta sillon!

   Mutta kun Fordille päästiin, väsymys katos jälleen heti. Tai melkein. Mut ihan sama :D Dean oli paikalla ja Matt muistaakseni taas jossain kadoksissa. Niinku aina välillä. Se katoaa. Kaks minuuttia, ni menee 20. Että sillai. Tehtiin taas vähän huoltoa ja sen semmosta. Vähän polttoainesuodattimen vaihtoa, öljyjä jne. Ei mitään kovin ihmeellistä tänään. Tai no, rengashommia taas. Pääsivät taas nauramaan mulle, ku ei mulla ole riittävää massaa laittaa rengasta vanteelle ilman lisätyökaluja. Yllättävää :P Tänään en jopa ärsyyntyny Miikkaan siinä renkaiden parissa, niinku eilen. Tai siis Torstaina. 

   Iltapäivällä kirjotettiin meiän arvostelut ja se mikä-ikinä-lie-työtodistus. Dean tietenki vitsaili hirveesti. Ja Matt kävi kysymässä Deanilta apua. Saatiin kaikki hyvät paperit :) Kun lähettiin, koko halli taas huusi ja piti hirveetä meteliä. Saatiin halit ja poskipusut :) Tai Miikka ei saanu. Yllättävää sinänsä :P Tai sit ei. Haikea fiilis. Sinne uudestaan! 

Miikka

Minä ja Matt

Ostoksia ja vähän viihteelle

Piti sit vielä käydä tekemässä vähän viimisiä ostoksia, ennen ku immeisten kanssa lähettiin tutustuu Romfordiin vähän eri aikaan, ku normaalisti. Löysin jotain Suomestakin! Laitan kuvan tosta ku ne jaksan tänne laittaa :P

  Käytiin vähän tutustuu paikalliseen kulttuuriin, ja oli kauhen hauskaa! Klubit menee tääl kiinni jo kahelta, joten ei mee ihan niin pitkään ku kotona. Pääs vähän tanssimaan ja tutustuu uusiin ihmisiin :) 

 Siinäpä se päivä oikeestaan meniki. 

Väsy.

Tänään väsyttää.

Linda ottamassa rengasta vanteelta

Aamulla ei olis taas tahtonu nousta sängystä. Liian rankkaa. Mut sain revittyä itteni kuitenki ylös. Vaatteet päälle ja kamat kantoon. Gary tuli taas ysiltä noutamaan.

   Fordilla Dean teki lähes koko päivän jotain muuta, ja me kaikki sitten oltiin Matt'n kanssa. Tai siis Miikka nyt sai aikalailla tehä ite hommia. Tehtiin vähän rengashommia ja huoltoja. Oli vähän hiljanen päivä. Niin hommien osalta, ku sitte yleisen metelin. Dean ku ei ollu hallissa.

   Aurinko paistoi mukavasti, joten ku Linda oli tupakilla, mä otin aurinkoa pihalla yhellä pöydällä. Oli todella lämmin :) Kerranki! Päädyin siis samalle pöydälle vielä ruokiksellaki. Sit ei paistanu ihan koko aikaa, mut oli lämmin kuitenki.

Vähän väsytti.

 Siitä siirryin sitte rengaspinon päälle. Tai siis ei ne renkaat pinossa ollu. Hyllyssä. Siitä olis saanu kerrossängynkin! Sain mukavan herätyksen siitä. Dean oli saapunut halliin, ja heitti jollain vettä mun päälle :P En tiiä millä, mutta aika kaukaa kuitenki :P Sitte vähän ajan päästä Matt tuli ja säikäytti. Ja loppupäivästä, kun mentiin vaihtaa vaatteita Lindan kanssa vessaan, ni Dean telkes meiät sinne. Ilmeisesti nojas oveen tai jotain :D Opetettiin myöskin Matt'lle suomea. Halusi oppia lähinnä kirosanoja. Myöskin kiitoksen. Ja voitte vain kuvitella kuinka paljon naurettiin Lindan kanssa! Ihan ylipäätään lausumiselle, mutta myöskin sille, mitä Matt tahtoi oppia. Tai lähinnä lauseyhteyksille. Kun ei kaikki mikä toimii englanniksi, toimi suomeksi. Eli siis sekopäivä sittenkin, vaikka aamusta sitä ei olis uskonut. Harmi, että huomenna on viiminen päivä... Voisin ihan hyvin jäädä tänne :)

Vähän kuvia meiän paikasta:

Röökipaikkaa

Uusia autoja

Shoppailua. Taas.

Piti mennä ettimään laukkua ja Lindalle kengät. Mutta kuten moni, joka mut tuntee edes jotenki, voi arvata, että Linda ei ollut ainut, joka kengät osti. Linda osti kahet, ja mä yhet. Mut makso taas vaan 5£. Löysin laukunki. Lähes täydellisen <3 

Tänään ei ostettu ruokaa. Yllättävää sinänsä :D Eilinen päätös siis piti ainakin tähän asti :D Toivottavasti loppuun asti.

Nyt ajateltiin lähtee kävelee taas. Kiva ilma, ni pitää ottaa kaikki ilo irti :) Ja vielä vähän tutustuu tähän maailmaan täällä :)

Kengät <3

Tän päivän ruoka :D

 

Aurinkoa ja lämmin. Sadettakin.

Aurinkoa!

Aamulla paisto aurinko! Ja oli lämmin! Oli vielä kun päästiin töistäkin! Ja käytiin kaupassa.

   Aamu alko Fordilla taas ihan siihen samaan tyyliin ku aikasemminki. Huutoa ja säätämistä. Mä olen edelleen epäilyttävän näkönen ja suunnittelen jotain. Selkeesti :D Dean on siis sitä mieltä. Tänään tehtiin kolme autoa. Jopa. Hurja kiire aina :D tai sit ei. Suomessa ei tällänen peli vetelis, eikä riittäis. Tehtiin Ford Fusionia, ja vaihettiin takavilkkuja. Istuttiin Matthew´n kanssa molemmat takakontin reunalla, ja muut nauro ja vitsaili... Myöskin Matt'n pakkii ilmeistyis tarra "I luuv reds". Se kyllä vaihto paikkaa aika nopeesti, ku Matt huomas sen. Ei vieläkään varmaa tietoa, et kuka sen siihen oli liimannu.

Miikkan kanssa leikittiin kumihanskoilla. Puhallettiin ne täyteen, pelattiin sillä palloa ja päristeltiin niitä :D Nii, ja vedettiin ne päähän!! Ja oli ihan mielettemän hauskaa :P Ja sen jälkeen ei oikein mikään meinannu onnistua, ku nauratti kaikki :D Joten hauska päivä tänäänkin. Ihan yhtä seko, ku aikasemmatkin. Tai ehkä vähän hullumpi vielä. Huomenna otan kameran, ni saadaan todisteaineistoa. Linda kyl otti kännykällä kuvia, mut eipä niitä vielä koneelle saa, ku ei oo piuhaa...

Lämmin!

Kun töistä päästiin, yllättäen väsytti. Pienet päikkärit ja sit pojat tuliki häiritsee. Pesulaa ja rahaa ja... Nii, ja syömään. Lähettiin Artun ja Peten kans etti ruokamestaa, mut ei sit lopulta mentykkään niitten kans syömään. Käytiin kaupassa. Ostettin se taas tyhjäks. Mut siinä nyt on huomisen ja perjantain duunisafkatki. Ja tän illan ruoka ja iltapala. Ja huominen aamupala. Ja sit viel vähän muuta mättöä. Tottakai :D Pojat kävi ostamassa vähän donitseja. Ja tuli esittelee ne meille. Harmi, etten tajunnu ottaa kuvaa siitä laatikosta. Mut oli niitä nyt toista kymmentä. 

Sadetta...

Hotellihuone taas tosi siisti. Mitäpä muuta sitä voi odottaa, ku mä täällä asun. Kaikki on ihan sekasin jne. Lindan laukku on aina siisti, ja kaikki viikattu nätisti. Laukku on aina kiinni. Siritan laukku on aina auki. Vaatteet sekasin ja mytyssä. Ne myöskin tursuaa yli ja ympäri laukusta :D Ja kenkiä joka paikassa. Yllättäen. Tuliko jollekin yllätyksenä? Kahvia siellä, karkkia täällä. Suklaata ja sipsejä. Päätettiin, ettei mennä kauppaan huomenna. Syödään hotellihuone tyhkäksi ensin. Säästetään myös rahaa aika paljon, ku ei shoppailla joka päivä kaikkea hyvää nälkäsenä :P 

Hartiat on jumissa. En sit tiiä, johtuuko siitä, että nukkunu jotenki kummallisesti, kylmästä vai sitte eilisestä habailusta ransitin kanssa. Piti kuitenki saada pari pulttia aika isoon momenttiin... Mut eipä mitään. Mä pärjään. Ja valitan :D 

Kahet kengät on vielä laatikossa tossa oikeella.

Another crazy day at Allen Ford

Aurinko <3

Todiste B: Aurinko paistoi tänäänkin!

Aamu alko taas hyvin. Aurinko paisto ja oli lämmin. Lähin ilman takkia ulos! Jopa. Siihen se sit jäiki. Se auringon paiste siis. Loppu päivän sato vettä. Ja paljon. Ihanaa. Kerranki ku lähin ilman takkia. Mut onneks autokyyti <3

Hullua porukkaa

Todettiin taas, että tuolla Fordilla on hulluja ihmisiä. Mut tekeekö ne Fordit ihmisistä hulluja? Tuleeko meistäki vielä hullumpia? Voiko musta enää hullumpi tulla?

No, mut Deanilla on varmaanki ADHD. Tänään se oli sitä mieltä, että mä näytän epäilyttävältä ja selvästi suunnittelen jotain. Pudotin yhen pipetin roskiin, enkä yltäny nostamaan sitä. Jeij.  Loppupäivästä Dean leikki mun hiuksilla aina ku käveli ohi. Ponnari on niiiiiiiiiiiiiiin kiva :P

Matt taas tänään piilotteli. Tai siis yritti, mut on niin pitkä, ettei onnistunu siinä. Onnistuin säikäyttämään sen :D Sitte se kyllä säikäytti mut, ku kaadoin öljyä. Se ilmesty mun korvan viereen. Apua. Myöskin kyseli paljon Suomesta. Kerroin kuinka seistään bussipysäkeillä. Ja kuinka kiussan ihmisiä menemällä viereen seisomaan. Ja siirtymällä mukana, ku joku lähtee kauemmas. 

Matt myös röyhtäilee kovaa ja paljon. Kerroin senki, että Suomessa on tapana viheltää ku on röyhtässy, kun possut ei osaa viheltää. Katto mua vähän pitkään, ja kysy oonko tosissani.

Päivä suju muuten hyvin. Vähän huoltoo ja jarruremppaa. Transitti oli paskanen. Yök. Onneks ei enää tartte siivota autoja sisältä :D

Pyykkäystä

Kun "töistä" tultiin, lähettiin pesemään vähän vaatteita. Matka ei ollu pitkä, mut vitutti, ku sato vettä. Onneks ei ihan kaatamalla, mut liikaa kuitenki. Kaksikin pisaraa on jo liikaa. Yhden kestän. Kahta en. Enkä varsinkaan miljoonaa!!

   Pesukoneellinen makso 3£, ja pesi tosi nopeesti. Jopa yllättävän nopeesti. Sit kuivaus. Se kesti kauan. Mut eipä niitä tääl hotellihuoneessakaan saa kuivattua. Eli siihenki sitten 3£. Ensin yks, sitten toinen ja vielä kolmaskin, kun eivät olleet ihan kuivia. Vaatteet siis. 

Sit takasin sisään, ja raksaset tuliki sit ryöstää koneen, ku matsi oli alkanu.

Lätkää ja tonnikalaa

Ensin tapeltiin et saadaan matsi näkyviin. Sit kirottiin, ku maalia ei hyväksytty. Saatanan raidalliset apinat prkl. Sitä ei potkastu, vaan ohjattiin. Puusilmät. Nuijat. No kuitenki. Sit kolmannen erän alussa rupes sivu jumittaa ja jumittaa ja jumittaa ja jumittaa... ja oho, niin minäkin taas. Eli siis sit ettimään uutta sivua ja matsi saatais jatkumaan. Juutuubi. Se on pelastus. Youtuben kautta saatiin näkyviin, mut vähän jälkijunassa. Viksuna poikana Daniel kävi kattomassa tuloksen, ja kertoi sen. Jeij, kiitti. No ei se mitään. Jännäks teki se, että mentiin jatkoajalle, ja sitä ei kukaan kuitenkaan tienny. Onneks voiton vei kuitenkin Suomi.

Kun matsi loppu ja kerättiin kamat ja lähettiin takasin omaan huoneeseen, tuli pojat kyselee purkin avaajaa. Kun saivat, eivät saaneet purkkia sillä auki. No, en minäkään. Mut Linda sai. Ja sit ku se oli auki, ni kohta tuli toinen oman tonnikalansa kanssa. Ehkä nyt saatais olla hetki rauhassa?

Tonnikalaaaaaaaaa.

Uusia tuttavuuksia

Allen Ford

Aamu lähti käyntiin niinku aamut yleensä. Ensin taistellaan päästäkseen ylös sängystä, sen jälkeen pitäs vielä saada silmät auki. Kahvi onneks auttaa siinä aika paljon, mut herääminen kestää silti. Ysiltä meidät tultiin hakemaan, ja sillon rupes hieman vatsassa jännitys tuntumaan. Hauskaa :D

Paikalle kun päästiin, meidät vietiin asentajien sekaan. Oiskohan ollu Dean, jonka mukaan Miikka lähti. Linda pistettiin jonkun kans, ja meikäläinen vietiin Matt'n luo. "Matt! Here's chic for you!" Dean (tai mikä ikinä lieneekään) on ihan sekasin. Sovitaan siis hyvin porukkaan. Se elää lähes tulkoon vain suklaalla ja energiajuomilla, joten menokin on sen mukaista. Kiva, kun se välillä rupee huutamaan joilleki jotain ihan korvan vieressä. Ja siis se ei välttämättä ole mitään sanoja, vaan jotain epämääräistä mölinää :D 

Matt on pitkä ja 23v. Mukava kaveri, joka yllättäen luuli mua vähän nuoremmaks. N. 17-18 vuotiaaks. Jes :P Ehkä mä seuraavalle sanonki niin :P Sain tehä paljon kaikkea. Tai siis, kolme autoa ehti sen kuuden tunnin aikana olemaan. Uudet renkaat, rengaspaineet, lasinpesunestesäiliön täyttöä, jarrudynaa, päästömittauksia, öljyn vaihtoa jne. Tavallinen päivä siis. 

Lindalla on pieni kielimuuri lontoolaisten kanssa, joten se meni sitte Miikkan kanssa tekemään. Ja klo 11, kun ruoka-auto tuli pihaan, ja Miikka oli jossain, tuli Dean mun luokse. Kertoi, että safka-auto on pihassa, ja yritti Lindalle selittää, mut tyttö ei tajunnu mitään. Katto vaan kummastuneena. Dean nauro. Tulkkia siis tarvittii :D

Päivän päätteeks meidät tuotiin takasin hotellille. Eli siis kolmelta. Huomenna samanlainen päivä :)

Shoppailua niin vaatekaupoissa kuin ruokakaupassakin

Kun tultiin takasin hotellille, lähettiin ettimään itsepalvelupesulaa. Löydettiin ensin ihan tavallinen palvelupesula, mut onneks vielä takasin samaa katua kuljettaessa löydettiin itsepalvelupesula. Tai mikä ikinä lieneeki. Huomenna sinne. Ehkä. Tai Lindan ainaki tarvii pestä vaatteitaan.

Sit lähettiin ostaa mulle lökäreitä. Selvä kuva siitä, minkälaiset ja mistä käyn ostamassa, kun olin aikasemmin nähny. Mut arvatkaa mitä! Se kyseinen kauppa oli lähteny siitä! Järkyttävää! En siis saanu lökäreitä (kotoota piti ottaa abi-verkkarit, mut otinki vahingossa yhet toiset...). Joten menin ostaa kengät. Ja mekon. Lohdutusostoksia. Ja sit mentiin shoppailee ruokaa. Nälkäsinä. Tiedätte mitä siitä seuraa...

Lohdutuskengät.

Aika mageet, eikö?

Päädyttiin ASDAan. Taas. Halpa kauppa. Ja me kulutettiin sinne 40£. Paljon siis. Karkkia, ruokaa (pastaa ja nuudeleita), aamu- ja iltapalaa (vanukkaita ja juustokakkuja), vettä, kahvia, jäitä ja sipsejä. Ja mehua. Ja purkin avaaja. Ja kaakaoo. Tääl on valkosuklaakaakaoo!! Se on aika äklö makeeta, mut silti hyvää :D

Safkat levitettynä sängylle. Tai siis hyvikset.

Tultiin hotellille syömään nuudeleita ja pastaa, mut lähettiinki parin raksasen, Artun ja Danielin, kans syömään Fish and Chipsejä. Päädyttiin syömään pizzaa ja pastaa italialaiseen. Se siitä, kun päätettiin olla syömättä hetkeen italialaisessa. Mut ei se mitään. Hyvää oli. Nyt läskeillään hotellilla. Syödään valkosuklaa Kinder Buenoo ja kaikkee muuta. Ja katotaan Murhasta tuli totta. Sitä ei enää Suomessa vissiin näytetäkkää :D 

Tänään on aurinko paistanu koko päivän :) paitsi ku tultiin asdasta -.- sillon tihutti. Tottakai. On ollu lämmin, mut tuullu. Joten se siitä. JOKA PÄIVÄ EI OLE SATANUT VETTÄ. Toisinki ku kaikki oli sitä mieltä ennen ku tänne lähdettiin. 

Todiste A: Arska paistaa!

Katotaan mitä illalla tehdään. Sen ehkä kerron teille huomenna. Jos kerron. 

ps. Mun vatsalihakset on kadonnu. En muista, kerroinko jo eilen. Tai valitinko. No, nyt ainakin tiedätte. 

Löööööööööööbailua.

No. Sunnuntailööbailua. Tarviiko muuta sanoa? 

Herättiin puol yhden aikaan. Suihkuun ja datailua. Niistä on tää päivä tehty. Lähes. Käytiin me syömässäkin. Siinä samasssa italialaisessa raflassa, jossa käytiin joku päivä aikasemminkin. Ei siis se eilinen. Pitäs ehkä vaihtaa vähän toisenlaiseenkin safkaan. Mut hyvää hampurilaista oli taas.

 Jätkät lähti ettii pesulaa, mut ei löytäny. Tottakai meiän oli sit pakko mennä ettimään sitä kans. Ja kuinka arvata saattaa, ni löydettiin. Vieläpä kaksin kappailein! Huomenna siis pyykkipäivä. Tai ainakin toisilla.

Kaupat oli kiinni jo siinä vaiheessa ku meiän olis pitäny päästä. Tottakai. Onneks meil on vähän syötävää aamuks. Ja mussutettavaa nyt illaks. Loppuilta meneeki täs sit Godzillaa katellessa ja jotain muuta yhtä mieltä ylentävää tehdessä. Ulkonahan siis sataa vettä. Tai ainakin tihuttaa. Sen verran märkää, et mun hiukset on jälleen käkkärät. Jeij.

Työharjotteluun

Huomenna meitä tullaan hakemaan ysiltä tästä hotellilta työharjottelupaikalle sinne Fordille. Ihan jees. Raksaset joiutuu ite kulkeutumaan omin neuvoin. Meidät myös palautetaan hotellille. Kolmelta. Lyhyitä päiviä tällä viikolla. Eiku ens viikolla. Kiva nähdä autokulttuuri täällä, ja samoin myös toi korjauskulttuuri. Miten toimitaan ja sillai. Saa nähä miten pärjätään. Kaikki puhuu niin nopeesti ja vielä aksentilla. Ja omituisilla sanoilla :D meitä kehotettiin vittuilemaan takasin, jos asentajat meille vittuilee. Siten pärjää paremmin ja pääsee paremmin porukkaan sisälle. Ei tuota ongelmaa. Jos vaan tajuan jotain :D No, mut se nähään sitte. Onneks on viikko aikaa opetella.

Nyt lisää leffaa ja datailua ja tällästä sunnuntailööbailua. Ehkä aikasin nukkumaan. Palataan huomenna.

Voi murheen kryyni.

Tottakai missasin taas matsin. Jälleen. Kohta Suomi voittaa maailmanmestaruuden. Jälleen. Mä oon taas Lontoossa, ja poissa Suomesta. Jälleen. Enkä pääse torille. Jälleen. Sit mua vituttaa. Jälleen.
Onneks oli vaan Itävalta. Olihan? :D

Nähtävyyksiä

Noustiin aamulla aikasin. Liian aikasin. Tai siis ysin jälkeen. Tai siis Linda nous ja meni suihkuun, ja mä jäin nukkuu vielä hetkeks. Lähettiin sit kohti juna-asemaa, ja sieltä sit metrolla Liverpooliin. Sit meinas mennä taas sormi suuhun. Mihin sit? Tai siis minne suuntaan ja mille laiturille. Lähettiin sit mielestämme oikeeseen metroon ja suuntaan, mut ei sittenkään. Ensinnäkään se ei ollu oikeen värinen. Tai sisältä oli, mut sit väärä linja kuitenkin. Ja meni vielä väärään suuntaankin! Onneks vaan yhen pysäkin, ja tajuttiin sekin. Päädyttiin siis Aldgateen. Siitä sitten keltaselle linjalle ja Tower Hilliin. Käytiin kattomassa Tower Bridge, ja se oli aika...hmm... sininen, jos niin voi sanoa. Ihan jees. Käveltiin sen yli, ja metrolle. Piti päästä näkemään muut suuruudet.

Mentiin Piccadilly line servicellä Green parkkiin Tower Bridge stationilta. Jatkettiin matkaa Buckingham Palacelle, otettiin kuvat ja kirottiin pientä tihkusadetta. Onneks ei yltyny. Tallustettiin eteenpäin, ja Pete halus nähä niitä punasia vartioita, joilla on iso musta tötterö päässä. Ei kyllä ihan näillä sanoilla kuvaillut kyseisiä tyyppejä, mut nyt ainakin tiedätte mitä tarkotan. Tiedättehän? 

No kuitenkin. Sitte ku oltiin ne jannut nähty, ni taivallettiin Big Benin suuntaan. Matkan varrella tuli vastaan joku pömpeli, minkä portilla oli vartijat hevosien kanssa. Näyttivät kaikki tylsistyvän kuoliaaksi. Kiva duuni. Zombailtiin eteenpäin Bog Benin suuntaan, ja tultiinkin siihen sen juureen. Samalla nähtiin se yks kirkko mikä-ikinä-lieneekään. Nii! Ja nähtiin myös se Sherlock Holmesin portti! Vai mikä lie.Siis siitä leffasta. Tai niistä? En muista. Kuljettiin myös London Eyen, sen maailmanpyörän, ohi eiku vierestä eiku ali eiku jotain siltä väliltä. Sit tuliki jo nälkä.

Käytiin syömässä italialaisessa raflassa nimeltä Azzurro. Turistirysä. Näytti tosi pieneltä paikalta ulkoo päin, mut oliki iso ja siellä oli liikaa ihmisiä. Huoh. Syötiin pastaa ja lähettiin. Oli muuten ihan törkeen hyvää! Sitte ku lähettiin, sato vettä. Ei kaatamalla, mut liikaa. Niin, et lähettiin sit takasin Romfordiin.

Heading back to Romford

Waterloon asema oli ihan meiän vieressä, joten lähdettiin sinne ja sieltä metrolla taas eteenpäin. Waterloo & city lines, tai mikä ikinä olikaan, oli meidän linja. Yksi pysäkin väli oliko se nyt sitten Bank tai joku semmonen. Waterloo oli tosi iso asema, mut löydettiin hyvin metro sieltä junien seasta. Vaikkei se nyt seassa ollutkaan. Ihan omalla paikalla maan alla, niinku undergrownin pitääkin. Bankista jatkettiin matkaa punaisella Centralilla Liverpooliin. Siellä tuli sitte taas ongelma junien kanssa. Mistä ja miltä laiturilta lähtee juna Romfordiin? Kysyin apua, ja kaveri, joku duunari siis, oli selvästi kyllästynyt hänkin työhönsä. Vastasi joo, mut aavistuksen elämäänsä kyllästyneen oloisesti. Jeij. No ei muakaan kiinnoistais seistä päivästä toiseen vaan neuvomassa typeriä matkustajia missä niiden junat on. Onhan siellä jossain niitä tauluja mistä sen näkis itekki. Mä en vaan löytäny semmosta :P 

Takasin Romfordissa. Käytiin taas ASDAssa kaupassa. Vähän iltapalaa, eli nuudeleita ja vanukasta, vähän jäitä ja aamupalaa. Myös sipsiä. Ja Lion patukoita!! Niitä ei oo pitkään aikaan saanutkaan :) Suski: ostin sulleki yhen!

Nyt sit vähän lepiä ja katotaan mitä kivaa illalla :) sää on kuitenkin ihan jees taas. Tai ei ainakaan sada. Ehkä sitten kun mä taas pistän nenäni ulos, ni tuulee niin, etten pysy pystyssä, ja vettä tulee vaakatasossa ku saavista kaatamalla. No, sen näkee sit. Jatketaan.

ps. Edellisessä tekstissä typo. Korjaan sen. Ja laitan kuvia sinnekin :)

Westfield ja Suomi-Venäjä

Tänään aamulla, tai siis aamulla ja aamulla. 11.45 oli lähtö hotellin respasta. Juna-asemalle ei ollu pitkä matka. Onneks. Mentiin siis junalla Stradfordin asemalle, ja sielt sit DLRllä yhen pysäkin välin jonneki. Ei voi muistaa minne. Päästiin käymään olympiakylässä, ja meille kerrottiin siitä ja sen rakentamisesta, ja nyt sit purkamisesta. Mitä jätetään ja mitä puretaan. Käytiin uimahallissa, ja altaissa oli nousevat ja laskevat pohjat. Se oli aika mielenkiintosta.

Syvä hyppyallas ja sillai

Pohja eri tasossa

Olympiajutun jälkeen lähettiin shoppailee Euroopan suurimpaan kauppakeskukseen Westfieldiin. Liian iso. Sinne eksyy. Vähän kierreltiin ja kaarreltiin Lindan kans. Victoria's secret löyty <3 Mut eipä sieltä mitään sit löytyny... Ikävää. Tosin säästypähän paljon rahaa :D Mitään ei tällä kertaa ostettu mistään, mut mietittiin, jos vaikka ens viikonloppuna mennään uudestaan käymään. Mikäli löydetään taas paikalle :D

Kun Lindan kans lähettiin takasin, ni oli taas leidit liikkeellä. Voi kiasus. Ei ihan oltu kartalla millä asemalla ollaan, ja minne ollaan menossa ja millä. Onneks Heikki sitte laitto viestiä, et oli lähössä. Onneks. Se kerto minne meiän pitää mennä, ja meinas tulla ahistus. Tsiisus. Liikaa ihmisiä jotka kulkee väärään suuntaan ja väärällä puolella tunnelia. Argh. Lopulta päästiin oikeelle raiteelle ja jopa löydettiin Heikki. Sit tuliki seuraava probleema, ku yks juna oli jääny välistä. Helvetti. Eli siis vielä lisää ihmisiä. Liikaa. Juna tuli, ja tungettiin ittemme sisään. Linda melkein jäi ulos, mut vedettiin se Heikin kans. Oltiin ku sillit suolassa vielä seuraavalle asemalle, mut sit osa onneks katosi asemalle.

Suomi-Venäjä

Pakkohan oli saada matsi näkyviin. Mut tiettykään se ei sujunu ihan niinku Strömsössä. Tietenkään ei saatu sitä Katsomon kautta näkyviin. Prkl. Hetken noi tappeli, ja sai ku saikin näkyviin matsin. Ekasta erästä oli tyyliin 2minuuttia jäljellä. Ja selostus saksaks -.- Mut parempi se ku ei mitään. 

Hieman oli taas tiivis tunnelma, ja pieni näyttö. Täytyy kai tottua. Ku ei sitä isommakskaan saa, eikä ilman voi olla. Enää. Ja ihmisiä yhdessä pienessä huoneessa muutama, ja kaikki haluu nähä matsin, ja tilaa tosiaan on rajoitetusti. Eikä noi raksaset oo kauheen lyhyttä porukkaa. Kukaan niistä. Plus Heikki.

Ekalla erätauolla juostiin Lindan kans kauppaan. Nopeet ostokset joihin lukeutui nuudeleita, jäitä ja haarukoita. Lusikalla on kuulemma vaikee syödä nuudeleita. Me ei ees kokeiltu. Tuli vähän kiire kaupasta takasin, ja myöhästyttiin taas vähän. Taas oli Suomi ehtiny tehä yhen maalin. Onneks nähtiin edes se viiminen. Ja loppu meni ihan kivasti. Kovalchuk (tai siis miten ikinä se kirjotetaankaan) pääs ajoissa suihkuun. Ihan oikein.

Lontoo

Huomenna lähetään seikkailee kohti Lontoon keskustaan. Katotaan mitä siitäki tulee. Saa nähä. Kerron sit, montako kertaa eksyttiin. Jos takasin siis edes päästään :D Pitäs kuitenki mennä junalla ja metrolla. Ja tulla vielä takasinki!! Heikki lähtee aamulla, ja tulee varmaan ennen ku me ehitään lähtee. Joten siitäkään kovin ole apua. Tai sit äiti on ilonen, ku puhelinlaskusta tulee valtava sen takia, ku eksyn :D Sori äiti!! Mut lupaan, ettei tuu samanlaista laskua ku ekalta Afrikan reissulta. 

Katotaan kuin jaksan kattella huomenna samat nähtävyydet ku pari kertaa aikasemmin. Ehkä osaan kertoo noille muille jo kaiken niistä. Ei me mitään opasta tarvita :D Mut palailen huomenna. Ehkä. Toivottavasti.

ps. Kuvat tulee ku pääsen omaan huoneeseen ja kameran luokse. Sekä piuhan.

Allen Ford

Aamulla käppäiltiin koululle, ja sieltä lähdettiin kattomaan meiän työharjottelupaikkaa. Paikkahan on siis Allen Ford. Iso ja hieman sotkusempi ku koto-Suomessa. Ykski motti oli purettu pahvien päälle lattialla. Jännää. Koulupäivä kesti hurjan pitkään. Jopa tunnin. Mut ei se mitään.Maanantaina meidät tullaan hakemaan hotellilta ysiltä harjotteluun, ja sitten meidät palautetaan myöskin tänne sitten päivän päätteksi, eli kello 15. Ja raksapuoliset kävelee kouluun joka päivä. Ja työmaalle. Ne on kateellisia :P Sietäskin. Tommoset kitukasvuset pojanklopit :D

Paha, paha mieli :/

Kun aamulla aikasin päästiin, lähettiin Lindan kanssa shoppailee ja pööpöilee ympäri Romfordia. Kauppoja, kauppoja ja lisää kauppoja. Ihania kenkiä! Käytiin myös syömässä jossain italialaisessa raflassa burgerit. Niistä unohdettiin ottaa kuvat, mut oli tosi hyvää. Jatkettiin shoppailua. Ostin farkut, ja Linda farkut ja kaks paitaa. Halvalla päästiin. Mä maksoin 15£. Mutta matkan varrella sattui kamalia. Ihana kenkäkauppa sattui matkan varrelle. Päästiin sisään, ja siinä ne oli! Turkoosit blingbling-saappaat korkeella varrella ja korolla! Täydelliset! Lähes. Lähestyin saapasta silmät kiiluen ja innosta lähes täristen. Korkella oleva saapas näytti hehkuvan ja kutsui luokseen. Mitä lähemmäs pääsin, sitä täydellisempi saapas oli, ja sitä kovempaa se huusi nimeäni. Mutta sitten se tapahtui! Kaamea hintalappu räjähti silmille, ja täytti mielen. Se tappoi kauniiden saappaiden syvimmän olemuksen, ja pahoitti mieleni iäksi. Hintalapussa komeili kamala 65£ luku, joka oli lompakolleni liikaa. Tunsin, kuinka laukussani joku pyristeli karkuun. Ja lähes onnistuikin siinä. Tajusin, että se oli lompakkoni rahoineni, joka tahtoi pois ja karkuun tuosta surman loukusta. Lopulta minun oli kuunneltava pyrkivää lompakkoani, ja lähdettävä musertuneena kaupasta, jättäen kauniin kauniit saappaat taakseni. Ehkä vielä joskus tapaamme! Onhan tässä vielä pari viikkoa aikaa odotella alennusmyyntiä, jossa ehkä sydämemme kohtaavat jälleen! 

Kun pääsimme takaisin hotellille, oli päikkärit kohdallaan. Ja sitten kauppaan Heikin infopläjäyksen jälkeen. Suklaakakkua <3 eilen kokeiltiin mansikkajuustokakkua, ja tänään suklaakakkua. Ihanaa <3 oon läski ku tuun takasin. Sori Tarja!! Ja Konsta.

Aqua Centre

Huomenna mennään käymään ex-olympiakylässä. Mielenkiintoinen matka siis tulossa :) Eipä oikein ole odotuksia, mut huomenna sitte näkee mitä kaikkea sieltä vielä löytyy. Osa on purettu, osa paranneltu, ja osa jätetty niin kuin oli olympialaisissa. Tai niin mä ainakin ymmärsin. Ehkä. Voi olla, että taas valehtelen teille, mut ei se olis ensimmäinen kerta. Eikä varmasti viiminen. Mut ei se mitään. Voivoi. Eläkää sen kanssa :D 

Toivottavasti huomenna olis parempi ilma ku tänään. Aurinko on joo paistanu tänään, mut on tuullu ihan jumalattomasti. Siis oikeesti. Hyvä että pystyssä pysyy. Siis ihan oikeesti. Mentiin Lindan kanssa melkein vaakatasossa, ku käveltiin kauppaan. Ja sit illalla rupes sataa vettä. Onneks vasta ku me oltiin jo sisällä. Ja nyt se loppu. Ei tuulekkaan melkein ollenkaan. Onneks.

Naapurin äijä on taas kyyläilly. Ihanaa.

Kuin siistii!!

Tänään aamulla sato vettä. Voi helevattu. Mut onneks se loppu ku piti pistää oma nenä ulos ja lähtee koululle. Jeij! Lähettiin siis joskus puol 9 jälkeen, ja koululle kävelee kymmenisen minuuttia. Tavattiin loput immeiset ja lähettiin kohti Brands Hatchiä. Eli siis sitä moottorirataa.

Meno oli mainiota jo kun saavuttiin paikalle. Kylmä tuuli, mut ei se mitään, ku monta kuumaa autoa ulkona samaan aikaan <3 Fiatista Lotukseen, Rellusta Fefeen. Lähes tulkoon taivas! Minejä, Volkkareita, Fordeja. Hienoja! Ja mikä murina! Ferrarin tunnisti jo äänestä. Vihreä Mini ei kuulostanut Miniltä. Punto liikkui kuin ei-Fiatti. Volvokin näytti hyvältä. Ja liikkui reippaasti. Porcheja oli vanhoja ja uusia. Vihreetä ja punasta. Ferrarit oli kaikki valkosia. Eiku ei ollukkaan. Yks vanha oli punanen. Mut niitä oli uusia ja vanhoja.

Fefe <3

Meiän koululta oli mukana sininen Fiat Punto. Vakio koneella, jota oli hieman piristetty. Ja sitten S70 Volvo. Sekin sinisen sävynen. Sen koneesta en muista. Kai seki oli ihan vakio. Linda oli meistä suomalaisista ainut, joka pääs Volvon kyytiin, muut saatiin kokea Punton raivo. Se oli oikeesti aika hauska peli! Ruma kun synti, mut kyllä sillä pärjäs. Ja hauskaa oli!

Hiljasta tuli, kun saapui lounastauko. Meno hiljeni ihan täysin. Radalla ei liikkunu kukaan. Se oli jännittävää. Ja kun lounastauko loppu, rupes maailma taas jylisemään. Vau!

"Kotimatka" kesti melkein kaks tuntia. Oli vähän ruuhkaa. Siis järkyttävää. Tietullit on mielenkiintosia. Ja ne ruuhkauttaa. Pelottaa vaan, et kun ne Suomeen tulee, ni miten me pärjätään. Täälä kuitenkin tulee hienoja autoja vastaan ja viereen. Tänään tuli mm. uus musta Ferrari. Punanenhan sen olis pitäny olla, mut kaipa toi mustaki kelpaa. Tääl muuten kaikki autot on ihan harmaita. Jos ei väriltään, ni ainaki naarmujen takia. Yök. Jos pistän firman pystyyn, ja rupeen myllyttää noita :D

Tästä lähti mainiot äänet!

NAAPURI TALON ÄIJÄ KYYLÄÄ MEITÄ!!!!!!!!!! Apua :D Seuraavan kerran vilkutetaan sille.

Kaikki puhuu ihanalla aksentilla, ja siitä ei välillä saa mitään selvää :P mut tässähän sitä oppii :D Huomenna vielä lisää, kun koululle mennään. Saa nähä, että mitä päästään tekemään. Toivottavasti jotain kivaa autojen parissa. Ysiks taas :)